Usein pohditaan sitä, miten kriisitilanteessa olevan yrityksen tulisi toimia. Sen sijaan turhan harvoin huomiota kiinnitetään siihen, miten ei ainakaan tule toimia. Yrityksissä kriisit ovat tyypillisesti luonteeltaan enemmän tai vähemmän taloudellisia, ja uhkana voi olla esimerkiksi konkurssi. Tällöin on syytä olla tarkkana sillä, jos maksukyvyttömyyteen lopulta päädytään, saattavat monet äkkiseltään mieleen tulleet keinot täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Yrittäjä saattaa paineiden kasvaessa ajatella pelastavansa vielä sen, mikä pelastettavissa on ja suunnitelman lainmukaisuus jää selvittämättä.
Rikosvastuu on pääsääntöisesti aina henkilökohtaista
Riskinotto voi käydä kalliiksi yrittäjälle, nimittäin rikosvastuu on pääsääntöisesti aina henkilökohtaista, vaikka toimitaan yhtiön nimissä. Pitkien vanhentumisaikojen vuoksi riski ankaristakin sanktioista seuraa useita vuosia. Mahdollisia seuraamuksia ovat sakko, vankeus, vahingonkorvausvelvollisuus sekä usein myös liiketoimintakielto.
Menettelyn tai toimen lainmukaisuusarvioinnin kulmakiviä ovat arviot siitä, onko järjestely objektiivisesti arvioiden liiketoiminnallisesti perusteltu ja toisaalta, kohteleeko järjestely yhtiön velkojia keskenään yhdenvertaisesti. Mikäli vastaus molempiin edellisiin ei ole selkeä ”kyllä”, on sellaisen järjestelyn toteuttamisesta syytä pidättäytyä.
Tyyppiesimerkkejä merkittäviä rikosoikeudellisia riskejä sisältävistä järjestelyistä, ovat sellaiset, joissa nurin mennyttä yritystoimintaa aiotaan jatkaa uuden yrityksen nimissä. Toimiin voi sisältyä myös esimerkiksi alihintaisia luovutuksia taikka muita järjestelyjä läheistahojen kanssa. Konkreettisten omaisuuserien (koneet ja kalusto tms.) lisäksi olennaista arvoa on yrityksen sopimuksilla ja liiketoiminnalla. Sen vuoksi liiketoiminnan tai edes sen osan siirtäminen uuteen yritykseen ilman riittävää vastiketta ei ole sallittua.
Mitä ainakin tulisi välttää?
Rikostunnusmerkistöjä, jotka viattomiltakin vaikuttavissa järjestelyissä saattavat tulla kyseeseen, on useita. Vältä taloudellisessa kriisissä ainakin nämä:
- Velallisen epärehellisyys ja sen törkeä tekomuoto
Käytännössä viitataan tilanteisiin, joissa velallisen voidaan katsoa hävittäneen, muulla tapaa luovuttaneen tai esimerkiksi siirtäneen pois velkojien ulottuvilta jotakin omaisuuttaan. Lisäksi edellytyksenä on, että tällainen teko aiheuttaa yrityksen maksukyvyttömyyden tai pahentaa sitä.
- Velallisen petos ja sen törkeä tekomuoto
Tästä on kyse, jos velallinen maksukyvyttömyysmenettelyssä kuten konkurssissa esimerkiksi salaa omaisuuttaan, ilmoittaa virheellisiä tietoja tai laiminlyö velan ilmoittamisen ja pyrkii näin saaman itselleen tai jollekin toiselle taloudellista hyötyä.
- Velallisen vilpillisyys
Vilpillisyyttä pidetään velallisen petoksen lievempänä muotona ja se voi tulla kyseeseen ilman, että näytetään velallisen toimineen hyötymistarkoituksessa. Siihen voi syyllistyä tahallisuuden ohella törkeästä huolimattomuudesta.
- Velallisrikkomus
Vielä on mahdollista tulla tuomituksi velallisrikkomuksesta, jos muutoin velallisen petoksen tai vilpillisyyden tunnusmerkistön täyttävä teko ja sen merkitys ja rikos kokonaisuutena arvioiden ovat vähäisiä.
- Velkojansuosinta
Nimensä mukaisesti kyse on sitä, että velallinen suosii jotakuta velkojaa, tyypillisesti läheisvelkojaa. Suosinnaksi voidaan tulkita lähtökohtaisesti mikä tahansa järjestely, jolla käytännössä maksukyvytön velallinen saattaa jonkun velkojansa parempaan asemaan suhteessa muihin velkojiin. Tällaiseksi suosinnaksi on laissa lueteltu velan ennenaikainen maksaminen tietyissä olosuhteissa, vakuuden antaminen, kun sellaisesta ei ole sovittu alun perin sekä epätavallisten maksuvälineiden käyttäminen.
- Kirjanpitorikokset
Maksukyvyttömyystilanteissa yrityksen luvut ovat korostuneessa roolissa, ja talousrikosta epäiltäessä tulevatkin usein kysymykseen myös kirjanpitorikoksen eri muodot. Tyyppitilanteita ovat kirjanpidon laiminlyönti tai sen totuudenvastaisuus. Ulkoistetusta kirjanpidosta huolimatta, vastuu kirjanpidosta ja sen lainmukaisuudesta on viimekädessä aina yrityksen johdolla.
- Osakeyhtiörikos
Rikoslain lisäksi sovellettavaksi voi tulla osakeyhtiölaki. Arvioitavana ovat usein osakkeenomistajan tai velkojan etuja loukkaava laiton varojenjako.
Sallitun ja kielletyn rajaa voi olla usein vaikea tunnistaa. Epävarmoissa tilanteissa ja henkilökohtaisten seurausten välttämiseksi on syytä konsultoida asiantuntijaa.