Jälleen viime aikoina ovat erityyppiset maksuvaikeudet olleet osa monen yrityksen arkea.
Joillekin pian päättyvä vuosi on tuonut aiempaan parannusta, mutta osalle on käynyt päinvastoin.
Tilanteessa, jossa yrityksen toiminta itsessään olisi jatkamiskelpoista, mutta taloudelliset haasteet hetkellisesti ylitsepääsemättömiä, voisi yrityksen saneeraaminen olla toimiva ratkaisu.
Toistuvasti vastaantuleva ongelma kuitenkin on, että tilanteeseen havahdutaan, tai se myönnetään aivan liian myöhään.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan pitää monessa asiassa paikkansa. Osin näin on yrityksen saneeraamisenkin kohdalla, mutta edellisen varaan en silti laskisi.
Enemminkin aiempi on parempi, ja mielellään sitäkin aiemmin.
Mikä yrityssaneeraus?
Lyhyesti yrityksen saneerauksella tarkoitetaan menettelyä, jolla taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen (yrityksen) jatkamiskelpoinen yritystoiminta tervehdytetään ja sen edellytykset turvataan, muun muassa velkajärjestelyin.
Saneerata voidaan yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys, tai vaikkapa säätiö.
Saneerausmenettelyn aikana yrityksen toimintaa turvataan rajoittamalla velkojen perintää ja ulosottotoimia, sekä velanmaksua ylipäänsä. Velkoja voidaan leikata tai muuttaa maksuaikatauluja. Myös muita velvoitteita, kuten työsuhteita ja sopimuksia on mahdollista tarkastella ja järjestellä uudelleen.
Menettelyn tavoitteena on, että ohjelman suoritettuaan yrityksen talous on terveellä pohjalla, ja toiminnan kannattava jatkaminen jälleen mahdollista.
Milloin on oikea aika saneerata?
Viime vuosina uudistunut saneerauslainsäädäntö mahdollistaa yrityssaneeraukseen hakeutumisen kahdessa vaihtoehtoisessa vaiheessa.
Varhainen saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys.
Perusmuotoinen saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön.
Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että yritys on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.
Kumpikin edellä kerrotuista ajankohdista on siis vaihtoehto, mutta onnistumisen todennäköisyys voi olla melko lailla eri.
Katsoisin, että oikea aika saneerausmenettelyyn hakeutumiselle on se ensimmäinen hetki, jolloin orastavinkaan uhkaava maksukyvyttömyys on havaittavissa. Mitä aiemmin tilanteeseen havahdutaan, sitä paremmat ovat edellytykset menettelyn onnistumiselle.
Toisaalta moni tilanne, jonka yritys itse kokisi vasta uhkaavaksi maksukyvyttömyydeksi, voikin todellisesti olla jo maksukyvyttömyystilanne, joten ajoissa oloa ei voi tältäkään osin liikaa korostaa.
Mikäli tilanne on päässyt niin pitkälle, että ainoa ennalta nähtävissä oleva lopputulema on saneerauksesta huolimatta konkurssi, ei saneerausmenettely ole enää käyttökelpoinen työkalu.
Rajanveto oikea-aikaisen tai myöhässä tehdyn saneeraushakemuksen välillä ei aina ole yksiselitteistä.
Kannattaako sitä yrittää?
Kun yrityksen toiminta itsessään on jatkamiskelpoista, ja pelastettavissa yrityssaneerauksen keinoin, menettelyyn hakeutumista kannattaa selvittää.
Pyrkimys hakeutua saneeraukseen ei saa olla ilmeisen perusteeton, eikä epäasiallisin vaikuttimin tehty; toisin sanoen velkojien vahingoittaminen menettelyn avulla on kiellettyä.
Kuitenkaan pelkkä heikko taloustilanne ei tee hakemuksesta perusteetonta, milloin suunnitelma tilanteen korjaamiseksi on uskottava. Mitä aiemmin menettelyyn hakeudutaan, sitä epätodennäköisempää myös on, että hakemus katsottaisiin edellä tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomaksi.
Asiat harvoin korjaantuvat itsestään, ja saneerausmenettely oikein käytettynä on tehokas työkalu hetkellisesti raiteeltaan suistuneen yritystoiminnan palauttamiseen kannattavaksi.
Näin ollen todennäköisesti kannattaa yrittää. Ajoissa.