Termin eri tarkoitukset
Takaisinsaanti terminä aiheuttaa joskus hämmennystä, eikä syyttä. Termillä voidaan nimittäin tarkoittaa useaa täysin toisiinsa liittymätöntä asiaa.
- Takaisinsaannilla voidaan viitata menettelyyn jonkin oikeustoimen peräyttämiseksi esimerkiksi konkurssissa tai yrityssaneerauksessa (myös yksityishenkilön velkajärjestelyssä tai ulosotossa);
- tai sillä voidaan tarkoittaa muutoksenhakua yksipuoliseen tuomioon.
- Takaisinsaanti maksukyvyttömyysmenettelyissä
Oikeustoimen peräyttäminen turvaa velkojien yhdenvertaisuutta
Tavallisesti peräyttäminen koskee maksettua velkaa ja tarkoittaa käytännössä sitä, että velkoja antaa maksuna saamansa omaisuuden takaisin, ja sitä vastaava velka tulee uudelleen voimaan. Todellisuudessa prosessi harvoin etenee näin yksinkertaisesti, sillä velkojalle, jonka saamaan suoritukseen palautusvaatimus kohdistuu, asia tulee usein täytenä yllätyksenä.
Jos peräyttämiseen kuitenkin päädytään ja maksu palautuu velalliselle, on takaisinsaannin varsinaisena saajana kuitenkin pidettävä velallisen muita velkojia. Peräytyvän maksun myötä velkojien hyväksi luettavan omaisuuden määrä esimerkiksi konkurssipesässä kasvaa. Takaisinsaannin tarkoituksena on turvata velkojien yhdenvertaisuutta sen sijaan, että esimerkiksi vain yksi velkojista saisi suorituksen koko saatavalleen.
Takaisinsaantia haetaan viimekädessä takaisinsaantikanteella tuomioistuimessa, joka päättää peräyttämisestä. Asia voidaan kuitenkin ratkaista sopimalla asiasta viemättä sitä tuomioistuimeen ja näin käytännössä usein tapahtuukin.
Mikä peräytyy?
Tyypillisesti takaisinsaantia haetaan, kun oikeustoimella, kuten velanmaksulla, on suosittu maksun saajaa muiden velkojien kustannuksella, omaisuutta on siirretty velkojien ulottumattomiin tai velkamäärää on lisätty velkojien vahingoksi. Kyse on siis muiden velkojien oikeuksien loukkaamisesta. Lisäksi edellytetään, että velallinen on näin toimiessaan ollut maksukyvytön tai tullut maksukyvyttömäksi menettelynsä vuoksi.
Velan maksun ohella takaisinsaannissa voi tietyin edellytyksin peräytyä myös esimerkiksi annettu lahja. Laki sisältää omat säännöksensä koskien myös kohtuuttoman etuuden, lahjanluontoisen sopimuksen, osituksen tai omaisuuden erottelun ja hyvityksen, vekselin tai shekin maksun, kuittauksen, vakuuden sekä ulosmittauksella saadun maksun peräytymisestä.
Takaisinsaantiaika
Ajanjakso, jonka aikana tehty oikeustoimi voidaan peräyttää, on yleissäännöksen mukaan viisi vuotta ennen menettelyn, kuten konkurssin, alkamista. Jos toisena osapuolena toimessa on velallisen läheinen voi tätäkin aikaisemmin tehty toimi peräytyä.
Takaisinsaannin yleisintä kohdetta, eli velan maksua, koskee kuitenkin lyhyempi kolmen kuukauden takaisinsaantiaika. Enintään kolme kuukautta ennen menettelyn alkamista tehty maksu peräytyy, jos se on tehty epätavallisin maksuvälinein, ennenaikaisesti tai varallisuuteen nähden huomattavalla määrällä. Taas, jos maksun saajana on velallisen läheinen, on vastaava aika pidempi – kaksi vuotta.
- Takaisinsaanti muutoksenhakukeinona
Yksipuolinen tuomio (YPT)
Yksipuolinen tuomio, lyhemmin YPT on yksi tuomioistuimeen viedyn asian ratkaisutavoista. Tuomioistuin voi päätyä YPT:n antamiseen tietynlaisissa riitajutuissa silloin, kun prosessiin osallistuminen on ollut terminologian mukaisesti yksipuolista. Sääntelyn tarkoituksena on estää se, että riidan osapuoli voisi passiivisuudellaan estää asian ratkaisemisen.
Yksipuoliseen tuomioon johtava passiivisuus voi ilmetä monin tavoin. YPT voidaan antaa, kun asiassa vastaajana oleva osapuoli ei anna kirjallisesti pyydettyä vastaustaan määräajassa; ei esitä häntä vastaan nostetun kanteen vastustamiselle perustetta; tai kun hän vetoaa ainoastaan sellaiseen seikkaan, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen. YPT voidaan lisäksi antaa, jos osapuoli ei osallistu istuntoon tai anna kirjallista lausumaansa koskien pyydettyjä seikkoja. Sen sijaan, jos asian osapuolista kantaja ryhtyy passiiviseksi, kanne hylätään.
YPT voidaan antaa riitajutuissa, joissa sovinto on sallittu, mikä siis tarkoittaa yksinkertaisesti asiaa, jonka osapuolet voisivat sopia myös keskenään ilman tuomioistuimen myötävaikutusta. Toisin sanoen yksipuolisella tuomiolla ei siis voi ratkaista esimerkiksi rikosasioista tai sellaisia riitoja, joihin liittyy jokin julkinen tai kolmannen osapuolen intressi. Esimerkki sellaisesta riita-asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu, on lapsen huoltoa koskeva asia.
Uusintakäsittely
Takaisinsaantia voi hakea 30 päivän kuluttua siitä, kun hakija on todisteellisesti saanut tiedon häntä vastaan annetusta yksipuolisesta tuomiosta. Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava siihen tuomioistuimeen, jossa YPT on annettu. Jos takaisinsaantia ei määräajassa haeta, YPT saa lainvoiman eli se jää pysyväksi ja osapuolia velvoittavaksi, ja täytäntöönpanon hoitaa viime kädessä ulosotto.
Sen sijaan asianmukaisesti tehdyllä takaisinsaantihakemuksella asia voidaan saada palautetuksi saman tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kyse ei siis ole ylempään tuomioistuimeen valittamisesta. Terminologisesti voidaan takaisinsaannin osalta ajatella, että hakija saa tuomioistuimelta takaisin menettämänsä mahdollisuuden vaikuttaa asiansa käsittelyyn ja sen lopputulokseen. Kun asia käsitellään käräjäoikeudessa takaisinsaantihakemuksen myötä, kutsutaan annettavaa ratkaisua tuomioksi, josta osapuolet toki voivat yhä valittaa ylempään oikeusasteeseen.
Eri termeistä ja niiden merkityksistä on kenen tahansa hyvä olla kartalla, mutta yksityiskohtiin mentäessä ja haasteiden edessä on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen.