Työsopimuslakia päivitettiin viimeksi vuodenvaihteessa, jolloin työntekijään liittyvää irtisanomiskynnystä koskevaa sääntelyä muutettiin työnantajan kannalta joustavammaksi (lue lisää aikaisemmasta blogistamme).

Työsopimuslakiin on tehty jälleen muutoksia. Tällä kertaa uudistukset koskevat erityisesti määräaikaisia työsopimuksia, lomautusilmoitusaikaa sekä työnantajan takaisinottovelvollisuutta.

  1. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös ilman perusteltua syytä

Ennen uudistusta määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellytti aina perusteltua syytä. Tällainen peruste saattoi olla esimerkiksi sijaisuus, harjoittelu tai työn kausiluonteisuus.

Lakimuutoksen seurauksena määräaikainen työsopimus voidaan nyt tietyin edellytyksin tehdä myös ilman perusteltua syytä. Näin voidaan toimia, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  1. kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tai edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen solmimishetkestä laskettuna vähintään viisi vuotta; ja
  2. määräaikainen työsopimus tehdään enintään yhden vuoden ajaksi.

Työnantajan on ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä annettava työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta. Selvitys on annettava kirjallisesti, mikäli työntekijä sitä pyytää.

Määräaikaisen työsopimuksen päätyttyä työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä, mikäli työnantaja harkitsee palkkaavansa työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen työtehtävään. Työntarjoamisvelvollisuus kestää kolmasosan määräaikaisen työsuhteen kokonaiskestosta, eli enintään neljä kuukautta. Työsuhteen kesto lasketaan työnteon aloittamisesta.

Uudistus mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen ilman perusteltua syytä myös tilanteissa, joissa työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve. Työnantajan tulee kuitenkin huomioida edellä mainittu määräaikaisen työsuhteen päättymiseen liittyvä työntarjoamisvelvollisuus. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että työnantajan on tarjottava työtä määräaikaisen työsuhteen päättyneelle työntekijälle ennen uuden työntekijän rekrytointia samaan tai vastaavaan tehtävään.

Ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa molempien osapuolten toimesta samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, mikäli työsopimus on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.

  1. Lomautusaika lyheni 7 päivään

Lomautusilmoitusaikaa on lyhennetty 14 päivästä seitsemään päivään. Työnantajan on kuitenkin huomioitava mahdolliset työehtosopimuksissa olevat ilmoitusaikaa koskevat säännökset.

Lisäksi on säädetty mahdollisuudesta sopia työpaikkakohtaisesti lyhyemmästä kuin työehtosopimuksessa määritellystä lomautusilmoitusajasta.

Lomautusilmoituksen antamiseen liittyen on säädetty myös niin sanotusta vastaanotto-olettamasta, jonka mukaisesti postitse tai sähköisesti toimitettu lomautusilmoitus katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

  1. Takaisinottovelvollisuus poistui suurimmalta osalta työnantajia

Työnantajan takaisinottovelvollisuus koskee muutoksen jälkeen vain niitä työnantajia, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50 henkilöä. Käytännössä takaisinottovelvollisuus koskee jatkossa vain suurempia työnantajia.

Työlainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Autamme mielellämme arvioimaan, miten uudistukset vaikuttavat juuri sinun organisaatiosi toimintaan.